Kuvausjärjestelyt: suljinaika ja ISO-arvo

Miten suljinaika ja ISO-arvo vaikuttaa kuvaan?

Valokuvauksen pyhän kolminaisuuden muodostaa aukko, suljinaika ja ISO-arvo. Aukko on jo käsitelty aikaisemmassa postauksessa. Kaikki kolme säädintä vaikuttaa kuvaan omalta osaltaan.

Suljinaika (Shutter speed)

Suljinaika eli valoitusaika on se aika, kuinka kauan valoa pääsee kameran kennolle tai filmille. Aika ilmaistaan sekunteina tai murtoluvulla kuten 1/50 tai 1/500. Suljinaika ilmaistaan kirjaimella S. Honor- kamerassa oletusarvona on 1/50, mutta enimmillään luku on 1/4000. Mitä suurempi jakajan luku on, sitä vähemmän kuvaan tulee valoa. Yli 1/50 lukua käytettäessä jalusta ei ole välttämätön, kuitenkin alle 1/50 arvoa käytettäessä kuva tulee ottaa jalustan kanssa, jotta vältytään tärähtäneiltä kuvilta. 

Suljinaikaa säätämällä kuvan liikkeen voi pysäyttää kokonaan (nopea suljinaika) tai antaa liikkeen näkyä (pitkä suljinaika). 

Suljinaikaa tulee hyödyntää aina kun kuvassa on liikettä.

• kokkaus ja leipomiskuvat: sirottelu, jauhopölyt, nesteen valuminen
• sisustuskuva: ohi kävelevä ihminen
• luontokuvat: valuva/ liikkuva vesi, tuuli, liikkuva eläin tai ihminen
• kaupunkikuvat: liikenne, yökuvat

ISO-arvo

ISO-arvon avulla säädellään kameran valoherkkyyttä. Arvoa kasvattamalla saadaan suljinaikaa nopeammaksi. Kuvissa näkyy Honor-kameralla otetut kolme kuvakaappausta, joissa näkyy arvojen vaihtelu ja niiden vaikutus kuvaan. Galleriasta saa kuvan tekniset tiedot i-ikonin alta. 

Miten kuva eroaa eri S ja ISO-arvoilla ? 

Aukon, suljinajan ja ISO-arvon muutoksia voi testailla Valotussimulaattorissa. 

Vastauksia kysymyksiin: 

• Vaikuttaako ISO-arvo terävyyteen?
  Vaikuttaa, mitä isompi arvo, sitä rakeisempi kuva
• Vähentääkö ISO-arvo heijastuksia?
  Testin jälkeen ei huomattavaa eroa
• Muuttuuko värit ISO-arvon muuttuessa?
  Kyllä muuttuu
• Auttaako ISO-arvo siihen, että lisä/studiovalaistusta ei tarvita?
  Eipä oikeastaan, ainoastaan kuvan kokonaisvaloisuus  ja vaaleus lisääntyy.
• Mikä on S-tila ? Mikä on TV-tila?
  Kameran kuvaustilat

Oivalluksia: 

• Pitkä suljinaika jättää liikkuvaan kuvaan liikkeen, jota silmä ei ehdi havaita. 
• Nopea suljinaika pysäyttää liikkeen. 
• ISO-arvo vaikuttaa kuvan väreihin, valoitukseen ja tunnelmaaan.
• Kuvaustiloja muokkaamalla saadaan aikaan kuva, jota voi käsitellä vähemmän kuvanmuokkausohjelmilla. 

Lehtikuvat vs. verkkokuvat

Miten erotan lehtikuvat verkkokuvista?

Lehtikuvan ominaisuudet

• kuva on totta (ei kuvamanipulaatiota, lavastusta tai sommittelua)
• kuva kertoo samaa tarinaa ja vastaa samoihin kysymyksiin kuin otsikko ja teksti
• kuva koukuttaa lukijan tekstiin
• kuva yllättää
• kuva tuo lehden sivuille liikkeen ja tunteet
• kuva on teknisesti hyvin viimeistelty

”Vuoden lehtikuva on kaunis ja vaikuttava. Kuvan pakastettu, lähes tukehtuneelta näyttävä riekko toimii esimerkkinä paljon laajemmista ilmiöistä, kuten katoavista elinympäristöistä ja ilmastonmuutoksesta. Näin suuria ja tärkeitä teemoja on ollut perinteisesti vaikea visualisoida kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta. Erityisen vaikeaa on niiden pelkistäminen yhdeksi, merkitykselliseksi valokuvaksi.” Kuva: Ella Kiviniemi Vuoden lehtikuva 2017

Sisustuslehti- tai somekuvan ominaisuudet

• kuvalla on tarina
• kuva on viihdyttyvä ja inspiroiva, vaikka taustalla on kaupallisuus
• matalalla kuvaustasolla kuvassa on kiintopiste ja syvyys, yläviistosta otettu kuva ei aina toimi halutulla tavalla. Taustalla näkyvillä asioilla kuvaan saa lisättyä informaatiota ja tarkoitusta
• kuvassa on graafisia linjoja, värejä ja mielenkiintoa; kuva on sommiteltu, lavastettu ja valaistu eli kuvausjärjestelyn tulos
• kuvassa on mielenkiintoisia kuvakulmia (ei yläviisto eikä flat ley), esim. peilin kautta avautuu uusi näkökulma
• tuotteesta näkyy vain osa (voimakkaasti rajattu)
• kuva on editoitu
• kuvassa on tilaa kuva -tai tuoteteksteille
  

Kuva: Riikka Kantinkoski 

Kuva: Riikka Kantinkoski 

Tuotekuvan ominaisuudet

• tuotekuva ei ole taiteellinen, kuvassa tuote on pääosassa
• kuvassa on selkeä yksivärinen tausta 
• kuva tulee olla selkeä ja yksinkertainen
• kuva tulee olla hyvin valaistu
• flat ley toimii usein tuotekuvissa
• värit ja mittasuhteet todenmukaiset, tuoteteksteillä täydennetään tuotteen mitat, ominaisuudet ja materiaalit ja hintatiedot
• kuvien tulee olla tasalaatuisia

Kuva: Finnish Design Shop Arne Jacobsen Letters Verkkokaupan tuotekuva

Kuva: Finnish Design Shop Arne Jacobsen Letters Flat Ley

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...pohdintaa HS:n artikkelin pohjalta

Mitä onkaan kuvan taustalla?

Kertooko kuva enemmän kuin ensi katselulla luulisi?

Somen kuvavirrassa törmää päivittäin satoihin kuviin. Kuvavirta on loputon ja hyvä kuva pysäyttää ja saa katsojan tutkimaan sisältöä tarkemmin. Kuvalla pystyy välittämään tunnetiloja, informaatiota ja ennen kaikkea kuvalla voi myös herättää keskustelua. Tämän postauksen pohjana on HS:n kulttuuritoimituksen artikkeli "Kun Harvey Weinstein saapui oikeuteen..."

Mitä kuvalla halutaan viestiä?

Ongelmalliseksi muodostuu nykyajan tehokkaat kuvan muokkausohjelmat ja usein katsoja havahtuukin siihen että onko tämä kuva aito ja todenmukainen? Halutaanko kuvalla viestiä jotain ihan muuta? Onko kuva lavastettu? Antaako kuva väärää informaatiota tai saako kuva katsojan tekemään omia tulkintoja? Halutaanko kuvalla herättää negatiivisia reaktioita? Yksittäinen kuva irrotettuna kontekstista voi viestiä täysin päinvastaista kuin mitä alunperin on tarkoitettu. 

Muokkaus

Kuvien rajauksella, taustan blurraamisella tai kameran suuntaamisella kuvasta voidaan rajata häiritseviä tekijöitä ja kohdistaa katsojan huomion haluttuun kohtaan. Filttereitä käyttämällä värimaailmaa ja tunnelmaa pystyy muokaamaan mielin määrin. Se, että kuvan yhteydessä mainitaan "no filter" ei aina välttämättä pidä täysin paikkansa. 

Esim. sisustuskuvia otettaessa ympärillä saattaa vallita täysi kaaos, mutta ovelasti rajattuna sumealla taustalla kuva näyttää täysin erilaiselta. Tällaisessa kuvassa kuvaaja hallinnoi itse, mitä hän haluaa katsojalle paljastaa. Katsoja ei myöskään tiedä mitä on kuvaajan selän takana.

Kuva ja tarve

Somessa on alustoja, joissa kuvilla on valtava merkitys myös markkinoinnissa ja vaikuttamisessa, väheksymättä viihteellistä arvoa. Kuvavirtaa selaillessa tapahtuu usein se, että alitajunta on napannut vaikutteita, vaikka katsoja ei sitä tiedostakaan. Kuinka monta kertaa olet kaupassa ostanut tuotteen, joka on hetken viipynyt verkkokalvoillasi ja herättänyt sinussa tarpeen? 

Missä menee raja?

Kuinka monta versiota olet nähnyt avokadopastasta tai uunifetasta? Kuinka monta narsissin kuvaa julkaistaan kevätsesongin aikana? Auringon nousut ja laskut, pilvet ja lentokoneen siipi? Trendien näkyvyys somessa on ääntäkin nopeampaa ja joskus tietyn trendin kuvavirta saavuttaa rajan, jonka jälkeen kuvatulva alkaa kääntymään itseään vastaan ja saa katsojan ärsyyntymään. Tähän kategoriaan laskettakoon mm. tonttuovet...Kannattaako aina seurata valtavirtaa vai olisiko pointti siinä että, kuvaaja onkin luova, ennalta-arvaamaton ja omaperäinen?

Eli...

Lopputulema on että kuvavirrassa kahlatessa on hyvä olla avoimin mielin ja aina vähän kriittinen. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta joskus kuvakaan ei kerro koko totuutta. 

Sama kohde, neljä kuvakulmaa