Kuvausjärjestelyt: lisää termejä

Valokuvauksen termejä

WB - white balance ja valon lämpötila

Valkotasapaino (white balance) ilmoitetaan kamerassa värilämpötilana, jonka arvona on kelvin. Valkotasapaino vaikuttaa vahvasti miten värit toistuvat kuvassa. Eri valolähteiden valo on eri väristä. Tästä syystä kerrot valkotasapainon avulla kameralle millaisessa valaistuksessa olet kuvaamassa ja tämän perusteella kamera osaa näyttää kohteen värit oikein. (lähde: kamerakoulu.fi)

Kelvin

Valon värilämpötila ilmoitetaan kelvineissä. Kelvin on valon koettu sävy. Värilämpötila vaihtelee punaisen ja sinisen välillä, punaisen ollessa asteikon alapäässä (2000 K) ja sinisen sijoittuessa asteikon yläpäähän (12 000-18 000 K). Yksinkertaistettuna valon värilämpötila kuvaa siis valon värin sävyä. (lähde: ledstore.fi)

Erilaiset ikonit ja Kelvin-luvut

1. Auto White Balance, eli AWB – tässä asetuksessa kamera pyrkii automaattisesti valitsemaan tilanteeseen sopivan valkotasapainon. Kamerasta riippuen tämä lukema tulee olemaan 2000 ja 10 000 kelviniä väliltä.
2. Päivänvalo – kyseinen ikoni vastaa 5000 – 5500 kelviniä, joka sopii täyteen auringonpaisteeseen.
3. Varjo – varjoisassa kohdassa otetut kuvat saattavat helposti jäädä liian kylmiksi. Tätä asetusta käyttämällä varmistat, että värit näyttävät varjoisassa kohdassa luonnollisilta. Kelvin on kamerasta riippuen 7000 – 7500 väliltä.
4. Pilvinen – kun pilvet peittävät taivasta läpi tuleva valo on hyvin neutraalia, jolloin meidän ei tarvitse merkittävästi kompensoida kuvan värejä. Kelvinit ovat 6000 ja 6500 välillä tämän asetuksen kanssa.
5. Hehkulamppu – sopiva asetus tavallisten hehkulamppujen alla kuvaamiseen. Kelvinit ovat 2800 ja 3200 välillä tämän asetuksen kanssa.
6. Loisteputkivalo – loisteputkia on monenlaisia, eikä niiden valon tyypistä voi aina varmasti sanoa. Loisteputken valossa saattaa olla paljon vihreää, jota kamera kompensoi lisäämällä kuvaan magentaa. Kyseinen ikoni vastaa 3400 – 3800 kelviniä. Tämä asetus saattaa toimia myös kellertäville katuvaloille.
7. Salama – salaman valo pyrkii useimmiten imitoimaan päivänvaloa, josta syystä tämä asetus vastaa kelvin arvoltaan päivänvaloa, eli 5000 – 5500 kelviniä. Kamera saattaa itse valita tämän asetuksen, kun se huomaa että salamaa käytetään.
   (lähde: kamerakoulu.fi)

Honor 8X WB-valikko

Diffuusorikalvot ja paperit

Valkoinen kalvo tai paperi jolla hajautetaan valoa, jotta häikäisy ja ankarat varjot vähenee. Kun valo on hajautettu, näyttää siltä että varjolla ei ole reunaa tai sen reuna on erittäin pehmeä. Kalvo tai paperi asennetaan kehyksiin ja sijoitetaan valon ja kohteen väliin. 

Reflektori

Heijastin, jolla saa kevennettyä tulevan valon määrää tai kauniisti pehmennettyä esim. ihon sävyä. Väreinä mm. valkoinen, hopea, kulta, musta ja läpikuultava. Reflektorina voi käyttää kokoontaitettavia ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja heijastimia tai sen voi myös tehdä kotistudioon itse. Ohjeet täältä.

Kuvausjärjestelyt: suljinaika ja ISO-arvo

Miten suljinaika ja ISO-arvo vaikuttaa kuvaan?

Valokuvauksen pyhän kolminaisuuden muodostaa aukko, suljinaika ja ISO-arvo. Aukko on jo käsitelty aikaisemmassa postauksessa. Kaikki kolme säädintä vaikuttaa kuvaan omalta osaltaan.

Suljinaika (Shutter speed)

Suljinaika eli valoitusaika on se aika, kuinka kauan valoa pääsee kameran kennolle tai filmille. Aika ilmaistaan sekunteina tai murtoluvulla kuten 1/50 tai 1/500. Suljinaika ilmaistaan kirjaimella S. Honor- kamerassa oletusarvona on 1/50, mutta enimmillään luku on 1/4000. Mitä suurempi jakajan luku on, sitä vähemmän kuvaan tulee valoa. Yli 1/50 lukua käytettäessä jalusta ei ole välttämätön, kuitenkin alle 1/50 arvoa käytettäessä kuva tulee ottaa jalustan kanssa, jotta vältytään tärähtäneiltä kuvilta. 

Suljinaikaa säätämällä kuvan liikkeen voi pysäyttää kokonaan (nopea suljinaika) tai antaa liikkeen näkyä (pitkä suljinaika). 

Suljinaikaa tulee hyödyntää aina kun kuvassa on liikettä.

• kokkaus ja leipomiskuvat: sirottelu, jauhopölyt, nesteen valuminen
• sisustuskuva: ohi kävelevä ihminen
• luontokuvat: valuva/ liikkuva vesi, tuuli, liikkuva eläin tai ihminen
• kaupunkikuvat: liikenne, yökuvat

ISO-arvo

ISO-arvon avulla säädellään kameran valoherkkyyttä. Arvoa kasvattamalla saadaan suljinaikaa nopeammaksi. Kuvissa näkyy Honor-kameralla otetut kolme kuvakaappausta, joissa näkyy arvojen vaihtelu ja niiden vaikutus kuvaan. Galleriasta saa kuvan tekniset tiedot i-ikonin alta. 

Miten kuva eroaa eri S ja ISO-arvoilla ? 

Aukon, suljinajan ja ISO-arvon muutoksia voi testailla Valotussimulaattorissa. 

Vastauksia kysymyksiin: 

• Vaikuttaako ISO-arvo terävyyteen?
  Vaikuttaa, mitä isompi arvo, sitä rakeisempi kuva
• Vähentääkö ISO-arvo heijastuksia?
  Testin jälkeen ei huomattavaa eroa
• Muuttuuko värit ISO-arvon muuttuessa?
  Kyllä muuttuu
• Auttaako ISO-arvo siihen, että lisä/studiovalaistusta ei tarvita?
  Eipä oikeastaan, ainoastaan kuvan kokonaisvaloisuus  ja vaaleus lisääntyy.
• Mikä on S-tila ? Mikä on TV-tila?
  Kameran kuvaustilat

Oivalluksia: 

• Pitkä suljinaika jättää liikkuvaan kuvaan liikkeen, jota silmä ei ehdi havaita. 
• Nopea suljinaika pysäyttää liikkeen. 
• ISO-arvo vaikuttaa kuvan väreihin, valoitukseen ja tunnelmaaan.
• Kuvaustiloja muokkaamalla saadaan aikaan kuva, jota voi käsitellä vähemmän kuvanmuokkausohjelmilla. 

Kuvausjärjestelyt: aukko

Kameran aukko (aperature)

Aukon arvo

Kameran aukon arvo kirjoitetaan F-arvolla. Aukon kokoa säätämällä pystytään vaikuttamaan kuvan syväterävyyteen. 

• syväterävyysalue / shallow depth:
  valokuvassa oleva syvyyssuuntainen alue, jossa kohteet ovat kunnolla tarkentuneita ja tausta tai edusta on utuinen
• laaja syväterävyysalue / wide depth: kohteen lisäksi taustan yksityiskohdat erottuvat
• kapea syväterävyysalue: vain kohteeksi valittu objekti on terävä, kohdentaa huomion kuvan varsinaiseen kohteeseen irrottamalla sen mahdollisesti häiritsevästä taustasta tai etualasta
• pieni F-arvo:
  suuri aukko, kapea syväterävyys, kuvan tausta on utuinen
• suuri F-arvo:
  pieni aukko, laaja syväterävyys, kuvan taustan utuisuus vähenee

Mobiililaitteessa (Honor 8X, Honor 20 lite) aukon koot on valittavissa F0,95 - F16 välillä.

Lens Aperture Chart for Beginners by Spencer Cox / photographylife.com

Videoita aiheesta ja Pinterest-taulu 

Valokuvauksen perusteet: Aukko

Syväterävyys

Huomioita, ajatuksia ja oivalluksia aiheesta

• tuotteiden kuvauksessa syväterävyyden käytöllä saadaan parempi huomio kuvattavaan kohteeseen
• aukon kokoa vaihtamalla kohteen ja taustan painoarvo nousee tai laskee

Depth of Field: how shooting wide open = more bokeh / Jenny Miller Photo

• pieni aukko kohdistaa katseen kuvan tiettyyn pisteeseen
• mitä suurempi f-arvo on, koko kuva on selkeämpi, mutta haluttu tuote / kohde ei enää välttämättä erotu halutulla tavalla kokonaiskuvasta
• pienellä aukolla kuvattaessa on mahdoton sanoa mistä kuva on otettu
• yksityisyyden suojaa on helpompi noudattaa esim. ravintolakuvissa ja muissa yleisissä tiloissa, jolloin yksittäinen henkilö ei erotu selkeästi kuvasta
• Honor-puhelimissa aukolla kuvattuja kuvia pystyy muokkaamaan vielä galleriankin puolella

Honor 8X otetut vertailukuvat

F-arvo 0,95 | 4,00 | 16,00

Kuvausjärjestelyt Mindmap

Kuva ja Mindmap-harjoitus

Kuva analysoitavaksi 

Tee mindmap tästä kuvasta:
mitä konkreettisia asioita pitää tehdä, jotta kuvausympäristö saadaan kuvauskuntoon. 

Mindmap kuvausjärjestelyihin

Lehtikuvat vs. verkkokuvat

Miten erotan lehtikuvat verkkokuvista?

Lehtikuvan ominaisuudet

• kuva on totta (ei kuvamanipulaatiota, lavastusta tai sommittelua)
• kuva kertoo samaa tarinaa ja vastaa samoihin kysymyksiin kuin otsikko ja teksti
• kuva koukuttaa lukijan tekstiin
• kuva yllättää
• kuva tuo lehden sivuille liikkeen ja tunteet
• kuva on teknisesti hyvin viimeistelty

”Vuoden lehtikuva on kaunis ja vaikuttava. Kuvan pakastettu, lähes tukehtuneelta näyttävä riekko toimii esimerkkinä paljon laajemmista ilmiöistä, kuten katoavista elinympäristöistä ja ilmastonmuutoksesta. Näin suuria ja tärkeitä teemoja on ollut perinteisesti vaikea visualisoida kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta. Erityisen vaikeaa on niiden pelkistäminen yhdeksi, merkitykselliseksi valokuvaksi.” Kuva: Ella Kiviniemi Vuoden lehtikuva 2017

Sisustuslehti- tai somekuvan ominaisuudet

• kuvalla on tarina
• kuva on viihdyttyvä ja inspiroiva, vaikka taustalla on kaupallisuus
• matalalla kuvaustasolla kuvassa on kiintopiste ja syvyys, yläviistosta otettu kuva ei aina toimi halutulla tavalla. Taustalla näkyvillä asioilla kuvaan saa lisättyä informaatiota ja tarkoitusta
• kuvassa on graafisia linjoja, värejä ja mielenkiintoa; kuva on sommiteltu, lavastettu ja valaistu eli kuvausjärjestelyn tulos
• kuvassa on mielenkiintoisia kuvakulmia (ei yläviisto eikä flat ley), esim. peilin kautta avautuu uusi näkökulma
• tuotteesta näkyy vain osa (voimakkaasti rajattu)
• kuva on editoitu
• kuvassa on tilaa kuva -tai tuoteteksteille
  

Kuva: Riikka Kantinkoski 

Kuva: Riikka Kantinkoski 

Tuotekuvan ominaisuudet

• tuotekuva ei ole taiteellinen, kuvassa tuote on pääosassa
• kuvassa on selkeä yksivärinen tausta 
• kuva tulee olla selkeä ja yksinkertainen
• kuva tulee olla hyvin valaistu
• flat ley toimii usein tuotekuvissa
• värit ja mittasuhteet todenmukaiset, tuoteteksteillä täydennetään tuotteen mitat, ominaisuudet ja materiaalit ja hintatiedot
• kuvien tulee olla tasalaatuisia

Kuva: Finnish Design Shop Arne Jacobsen Letters Verkkokaupan tuotekuva

Kuva: Finnish Design Shop Arne Jacobsen Letters Flat Ley

Kolmanneksen sääntö / 10 kuvaa

Rule of Thirds- sääntö

Kuva: fixthephoto.com

Mitä tarkoittaa kolmanneksen sääntö ? 

Kuva jaettu vaaka ja pystyviivoilla yhdeksään lohkoon. Kuvan tärkein asia pyritään sijoittamaan linjan kohdalle tai risteyskohtaan. Kultainen leikkaus synnyttää jännitteitä ja mielenkiintoa, se luo lisäksi harmoniaa ja kiinnittää huomiota. Hakusanalla Rule of Thirds löytyy paljon mielenkiintoista materiaalia mm. Pinterestista. Rule of Thirds- kilpailun palkittuja kuvia Viewbug-blogista.

Mikä on kultaisen leikkauksen kaava? 

Jaa kuvan leveys tai korkeus luvulla 1,618, niin saat tietää jakolinjan paikan.

10 kuvaa, jossa noudatetaan kolmanneksen sääntöä

Pexels-kuvapankista löytyy lukuisia kuvia hakusanalla Rule of Thirds, joissa tämä sääntö toteutuu.

Kuva: Acharaporn Kamorbooyarnush / Pexels

Kuva: Andrea Piacquadio / Pexels

Kuva: CoWomen / Pexels

Kuva: Danielle de Angelis / Pexels

Kuva: Globuli Medical Bless Your Home / Pexels 

Kuva: Hernan Pauccara / Pexels

Kuva: Lum3n.com / Pexels

Kuva: Pixapay 

Kuva: Pixapay

Kuva: Pok Rie / Pexels

Digikuvauksen termejä

Kuvien lukeminen ja niiden termit

Hyvä kaupallinen digitaalinen kuva noudattaa katseen logiikkaa ja kuva on koodattu merkityksillä. 

Visuaalisen kuvan tärkeimmät ominaisuudet:

• sommittelu
• valaisu: valot, varjot
• ilmaisu
• asento
• tarina / viesti

Termistöä:

• kolmanneksen sääntö: kuva jaettu vaaka ja pystyviivoilla yhdeksään lohkoon. Kuvan tärkein asia pyritään sijoittamaan linjan kohdalle tai risteyskohtaan. Kultainen leikkaus synnyttää jännitteitä ja mielenkiintoa, se luo lisäksi harmoniaa ja kiinnittää huomiota. Hakusanalla Rule of Thirds löytyy paljon mielenkiintoista materiaalia mm. Pinterestista. Rule of Thrids- kilpailun palkittuja kuvia Viewbug-blogista.
• kultaisen leikkauksen kaava: Jaa kuvan leveys tai korkeus luvulla 1,618, niin saat tietää jakolinjan paikan.
• arvoperspektiivi: kuvaustapa, jossa henkilöiden koko kuvapinnalla on suhteessa heidän sosiaaliseen, poliittiseen tai uskonnolliseen asemaansa.
• sommittelu: ohjaa katsetta, kohteiden sijoittelu kuva-alassa tarkoituksen mukaisiin paikkoihin. Kuulun blogikirjoituksen sommittelusta löydät täältä. Tilan kuvassa linjat tulee olla aina suorassa.
• sommittelun tasapaino: tasapainotila voi olla joko paikallaan pysyvä tai jännitteinen. Symmetria luo kuvaan tasapainoa ja pysyvyyttä, tasapainoton sommitelma on epävakaa ja saa vaikutelman että jotain pitää muuttaa.
• kuva-ala: kuvassa näkyvä alue, jossa pääelementit ja tyhjä tila. Jaetaan kuvan ylä- ja alaosaan, jossa vastakohtia kuten: tyhjä-täysi, vaalea-tumma, yksivärinen-monivärinen, yksinkertainen-runsas, maa-taivas, maadoitettu-leijuva, 2D-3D.
• kuvan suhde: kuvan leveyden suhde kuvan korkeuteen, tunnetaan myös nimellä formaatti. Esimerkkinä pysty 4:5 IG-seinällä tai vaaka 16:9 tietokoneen/TV näytöt. Somekuvien koot tästä Näppärästä muistilistasta
• katkaistu kompositio: tiukka rajaus, jossa kuvan sommittelu alkaa kuva-alan ulkopuolella, katsoja ymmärtää kokonaisuuden vaikka kuvassa ei kaikkea näe
• linjaus: horisontaali (vaaka), vertikaali (pysty) ja diagonaali (vino) linjat kuvassa, jotka ohjaavat katseen kuvan pääkohteeseen.
• vanitas: taiteen ikiaikainen termi, jolla kuvataan maallista turhuutta, elämän haurautta ja lyhyttä kestoa. Vanitas-kuvissa ajankulkua kuvataan mm. pääkalloilla, mätänevillä myrkkysienillä, kuihtuneilla kasveilla, savukiemuroilla ja kellotauluilla. 
• semiotiikka: tieteenala, joka tutkii kuvaa ikäänkuin tekstimuodossa. Kuva voidaan purkaa osiin ja sitä voidaan tulkita yhteiskunnallisin ja kulttuurisin normein. Lisää tietoa semiotiikasta löytyy Viestintäpalvelun blogikirjoituksesta Matka kuvien ytimeen tai tästä valokuvaaja Ivan Cerullon videosta: 

• attribuutti: kuvassa on jokin viite tai esine, joka viittaa vuodenaikaan tai sesonkiin. Lahjapaketti -> joulu, syntymäpäivä
• boke-efekti: pehmeä taustasumennus. Kuvan terävyysalueen ulkopuolisten alueiden sumeuden aiheuttama mielihyvä tai esteettinen laatu. Kuvataan valovoimaisella objektiivilla ja suurella aukolla. 

Kuva: Nikon.fi / Boke

• HDR-kuva: High Dynamic Range, suuri dynaaminen alue. Tällä tarkoitetaan kuvia ja tekniikoita, joilla saadaan samaan kuvaan suuria valoisuuseroja säilyttäen yksityiskohdat. Kamera kuvaa eri valotuksilla kaksi kuvaa, yhdistämällä ne niin, että varjojen ja huippuvaloalueiden yksityiskohdat säilyvät suurikontrastisissa näkymissä.

Kuva: Nikon / HDR off

Kuva: Nikon / HDR on

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...pohdintaa HS:n artikkelin pohjalta

Mitä onkaan kuvan taustalla?

Kertooko kuva enemmän kuin ensi katselulla luulisi?

Somen kuvavirrassa törmää päivittäin satoihin kuviin. Kuvavirta on loputon ja hyvä kuva pysäyttää ja saa katsojan tutkimaan sisältöä tarkemmin. Kuvalla pystyy välittämään tunnetiloja, informaatiota ja ennen kaikkea kuvalla voi myös herättää keskustelua. Tämän postauksen pohjana on HS:n kulttuuritoimituksen artikkeli "Kun Harvey Weinstein saapui oikeuteen..."

Mitä kuvalla halutaan viestiä?

Ongelmalliseksi muodostuu nykyajan tehokkaat kuvan muokkausohjelmat ja usein katsoja havahtuukin siihen että onko tämä kuva aito ja todenmukainen? Halutaanko kuvalla viestiä jotain ihan muuta? Onko kuva lavastettu? Antaako kuva väärää informaatiota tai saako kuva katsojan tekemään omia tulkintoja? Halutaanko kuvalla herättää negatiivisia reaktioita? Yksittäinen kuva irrotettuna kontekstista voi viestiä täysin päinvastaista kuin mitä alunperin on tarkoitettu. 

Muokkaus

Kuvien rajauksella, taustan blurraamisella tai kameran suuntaamisella kuvasta voidaan rajata häiritseviä tekijöitä ja kohdistaa katsojan huomion haluttuun kohtaan. Filttereitä käyttämällä värimaailmaa ja tunnelmaa pystyy muokaamaan mielin määrin. Se, että kuvan yhteydessä mainitaan "no filter" ei aina välttämättä pidä täysin paikkansa. 

Esim. sisustuskuvia otettaessa ympärillä saattaa vallita täysi kaaos, mutta ovelasti rajattuna sumealla taustalla kuva näyttää täysin erilaiselta. Tällaisessa kuvassa kuvaaja hallinnoi itse, mitä hän haluaa katsojalle paljastaa. Katsoja ei myöskään tiedä mitä on kuvaajan selän takana.

Kuva ja tarve

Somessa on alustoja, joissa kuvilla on valtava merkitys myös markkinoinnissa ja vaikuttamisessa, väheksymättä viihteellistä arvoa. Kuvavirtaa selaillessa tapahtuu usein se, että alitajunta on napannut vaikutteita, vaikka katsoja ei sitä tiedostakaan. Kuinka monta kertaa olet kaupassa ostanut tuotteen, joka on hetken viipynyt verkkokalvoillasi ja herättänyt sinussa tarpeen? 

Missä menee raja?

Kuinka monta versiota olet nähnyt avokadopastasta tai uunifetasta? Kuinka monta narsissin kuvaa julkaistaan kevätsesongin aikana? Auringon nousut ja laskut, pilvet ja lentokoneen siipi? Trendien näkyvyys somessa on ääntäkin nopeampaa ja joskus tietyn trendin kuvavirta saavuttaa rajan, jonka jälkeen kuvatulva alkaa kääntymään itseään vastaan ja saa katsojan ärsyyntymään. Tähän kategoriaan laskettakoon mm. tonttuovet...Kannattaako aina seurata valtavirtaa vai olisiko pointti siinä että, kuvaaja onkin luova, ennalta-arvaamaton ja omaperäinen?

Eli...

Lopputulema on että kuvavirrassa kahlatessa on hyvä olla avoimin mielin ja aina vähän kriittinen. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta joskus kuvakaan ei kerro koko totuutta. 

Sama kohde, neljä kuvakulmaa